Vaellus Pyhän Hengen kumppanina

(Lyhennelmä opetuksesta 2.11.2025, Pomarkun Helluntaiseurakunta. )

Kuvittele lähteväsi lyhyelle päiväretkelle, vaellukselle läheiselle laavulle. Kumppani lähtee retkelle kanssasi. Poistut autolta ja kävelet ensimmäisenä, kumppani perässäsi, pitkin pitkospuita. Et puhu matkakumppanillesi mitään. Saavut laavulle, otat repun selästäsi, grillaat makkaran nuotiolla, etkä vieläkään puhu kumppanillesi mitään. Laitat repun selkään ja lähdet kotimatkalla, etkä kerro edelleenkään mitään kumppanillesi, et edes pyydän häntä lähtemään kotimatkalla. Autolle takaisin saavuttuanne, ihmettelet matkakumppanisi ilmettä, kohautat hartioita ja ajat kotiin. 

Tiedätkö, moni uudestisyntynyt kristitty vaeltaa näin. He ovat kuin rampa mies, jonka Pietari parantaa Pyhän Hengen avulla kauniin portin luona. Hänellä oli kyllä jalat, mutta hän ei pystynyt niitä käyttämään (Apt. 3). 

Vauvalla on syntyessään jalat, mutta hän ei vielä tiedä, mihin niitä tarvitaan. Tarkkailemalla ympäristöä vauvaa huomaa, että näillä "pötkylöillä" voi seisoa ja juostakin. Kovan harjoittelun kautta hän sisarusten esimerkkiä seuraten lähtee liikkeelle. Ensimmäiset askeleet vaativat paljon yritystä ja harjaantumista. Oletko sinä huomannut "jalkasi"? 

Jeesus lähti pois ja se oli meille hyväksi

Palaan yhä uudestaan Johanneksen evankeliumin lukuihin 14-18. Kuvittelen olevani "kärpäsenä katossa", kun Jeesus puhuu jäähyväispuheensa opetuslapsille: mitkä olivat ne kaikkein tärkeimmät asiat, mitkä Jeesus halusi kertoa? Hätkähdän yhä uudestaan. Nimittäin siellä Jeesus kertoo, että on hyväksi heille (meille), että hän menee pois. Miten se voi olla hyväksi meille, ettei Jeesus ole täällä? 

Jeesus itse kertoo miksi: "Mutta minä sanon teille totuuden: teille on hyväksi, että minä menen pois. Ellen mene pois, ei Puolustaja tule teidän luoksenne, mutta mentyäni pois minä lähetän hänet luoksenne."  (Joh. 16:7) Asiayhteydestä käy ehdottoman selväksi, että Puolustajalla Jeesus tarkoittaa Pyhää Henkeä. Sitä emme tiedä, miksi Pyhä Henki ja ylösnoussut Jeesus eivät yhtä aikaa voi olla täällä, mutta Jeesuksen sana on selvä: näin ei voi olla. 

Miksi meille sitten on parempi, että Pyhä Henki on täällä, eikä Jeesus? Muistetaan että Jumala on yksi, mutta sillä on kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Ykseys tarkoittaa sitä, että he ovat täysin yksimielisiä ja tietävät kaikki asiat yhtä varmasti, myös sinun asiasi. Jos Jeesus olisi täällä yläsnousemusruumiissa, olisi hän aina kerrallaan jossain. Hänen luonasi olisi pitkä jono ja jokainen saisi vain vähän hänen aikaansa. Nyt kun Pyhä Henki on täällä, riippumatta siitä, kuinka kauan sinä olet viettänyt hänen kanssaan aikaa, hän on aina saatavilla minullekin. Yhden viettämä aika ei ole pois muilta. Siksi on parempi, että Jeesus lähetti Pyhän Hengen tänne meidän keskellemme. 

Se, että Jeesus meni pois, ei pidä olla mikään pettymys uskoville, sillä Jeesus sanoo, että Pyhä Henki, jonka hän lähettää, on samanlainen kuin hän. "Ja minä rukoilen Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti,"  (Joh. 14:16) Tässä oleva toisen sanan merkitys on syvällisempi, kuin mitä suomenkielessä heti näkyy. Nimittäin kreikankielessä on kaksi toisen sanaa: toinen erilainen ja toinen samanlainen. Tässä käytetty sana on toinen samanlainen. Jeesus siis sanoo, että hän lähettää toisen samanlaisen kuin hän itse on, Pyhän Hengen. Pyhä Henki on siis persoona, ei voimavaikutus, ei kutina, eikä edes läsnäolon tunne, vaan persoona siinä kuin sinä ja minä olemme. Pyhä Henki kyllä saa aikaiseksi monia yliluonnollisia asioita ja jakaa armolahjoja, mutta hän itse on näitä ilmenemismuotoja suurempi persoona. Toinen samanlainen kuin Jeesus. 

Pyhän Hengen tehtävä on kirkastaa Jeesusta. Niin kuin Jeesus kirkasti Isän ja Isä oli Hänessä ja kuka oli nähnyt Jeesuksen, oli nähnyt Isän. Samoin ketä on kokenut Pyhän Hengen, on kokenut Jeesuksen. Pyhällä Hengellä ei ole omaa ruumista, vaan hän on valinnut sinun kehosi asuinpaikakseen!

Hengestä syntyy henki

Kun Nikodemus meni yöllä haastamaan Jeesusta uudestisyntymästä (Joh. 3), Jeesus kertoi, että se mikä on Hengestä syntynyt, on henki, ja mikä lihasta syntynyt on liha - lihasta me olemme kaikki syntyneet elämämme alussa, mutta Hengestä syntyvät vain Jeesukseen uskovat. Uudestisyntyminen on siis hengellinen tapahtuma. Näin sinusta tulee Pyhän Hengen temppeli jo uskontaipaleesi alussa. 

Vielä ihmeellisempi Hengen opetus on Johanneksen evankeliumin 20:ssä luvussa: "Näin sanottuaan hän puhalsi heitä kohti ja sanoi heille: "Ottakaa vastaan Pyhä Henki."  (Joh. 20:22) Tästä on monesti sanottu, että Jeesus antoi opetuslapsille Pyhän Hengen sinetin, josta Isä tuntee heidät. Samasta puhuu Paavali Efesolaisille: "Hänessä on teihinkin, sitten kun olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, ja uskoneet sen, pantu sinetiksi luvattu Pyhä Henki,  (Ef. 1:13)"

Tämän on vastaava tapahtuma, kuin mitä löytyy Luomiskertomuksesta, kun Jumala loi ihmisen maan tomusta. Hän puhalsi ihmiseen ja ihmisestä tuli elävä sielu. Tässä yhteydessä, näin uskon, luotu ihminen sai Pyhän Hengen. Kuitenkin jotain tapahtui emmekä havaitse Raamatussa ihmistä sellaisena, että hänessä kaikkina aikoina kaikkialla olisi ollut Pyhä Henki - päinvastoin. Jumala sanoi Adamille, että jos hän syö hyvän- ja pahantiedon puusta, hänen on kuolemalla kuoltava sinä päivänä. Kuten syntiinlankeemuskertomuksesta tiedämme, Adam söi, mutta hän kuitenkin eli vielä yli 900 vuotta. Miten siis Adam kuolemalla kuoli sinä päivänä? Se oli hengellinen kuolema, kun Pyhä Henki poistui hänestä. Vasta kun Jeesus vastaavalla tavalla puhalsi opetuslasten päälle, Pyhä Henki palasi ihmisiin.

Tämä kaikki on mahdollista sen tähden, mitä Jeesus teki puolestamme. Hän joi sen maljan, jonka Isä antoi, täydellisesti. Hän kuoli ristillä, nousi ylös, sillä kuolema ei voinut häntä pitää, synnitöntä, ja on tänään Isän oikealle puolella. Hän vei uhratun verensä Isän luo ja meni taivaalliseen kaikkein pyhimpään ja sai aikaiseksi iankaikkisen lunastuksen (Hepr. 9). Ilman tätä tekoa, emme mitenkään voisi olla Pyhän Hengen temppeli. 

 

Pyhän Hengen kumppanuus

2. Korinttilaiskirjeen viimeinen jae on monelle korvaan tuttu, vaikka ei uskonasioihin olisi tutustunutkaan. Se kuuluu: "Herran Jeesuksen Kristuksen armo, Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkien teidän kanssanne!"  (2. Kor. 13:13). Tässä esiintyvä sana "osallisuus" on vaikea sisäistää - mitä se tarkoittaa ihan käytännössä? Monet englanninkieliset Raamatut kääntävätkin sen sanaksi fellowship, joka taas voidaan kääntää suomeksi sanalla kumppanuus. Tämä kertookin paljon enemmän. Pyhä Henki on meille tarkoitettu kumppaniksi. Ei joksikin kaukaiseksi ja mystiseksi Jumalan voiman ilmentymäksi, vaan kanssavaeltajaksi arkeemme, persoonaksi rinnallemme.

Vaellus lihassa tai Hengessä

Pyhä Henki on siis jokaisessa uudestisyntyneessä. Siten jokainen uudestisyntynyt voi vaeltaa Pyhän Hengen kanssa. Jokaisessa uskovassa on myös liha ja nämä kaksi ovat jatkuvassa ristiriidassa keskenään. Ihminen voidaan kyllä vapauttaa monesta kahleesta ja sidoksesta, jopa demoneista, mutta lihastaan ei. Se seuraa meitä aina. Tästä lihan ja Hengen ristiriidasta Paavali puhuu Roomalaiskirjeen 8 luvussa mm: 

"Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat, niille, jotka eivät vaella lihan mukaan, vaan Hengen mukaan.  --  että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen mukaan.  Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli.  Sillä lihan mieli on kuolema, mutta Hengen mieli on elämä ja rauha,  sen tähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan.  Ne, jotka ovat lihan vallassa, eivät voi olla Jumalalle otollisia.  Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki asuu teissä. " (Room. 8:1-13, 2017 käännös)

Paavali antaa siis ohjeen vaeltaa, ei lihan, vaan Hengen mukaan. Mutta miten tämä tapahtuu käytännössä? Miten ihan tavallisessa arjessa vaelletaan Hengen kumppanina? Mitä minun pitää tehdä? Miten välttää vaellus lihan mukaan?

Ennen kuin menemme siihen tarkempaan, katsotaan vielä miksi vaeltaa Hengen mukaan. Sillä vaeltamisessa Pyhän Hengen kumppanina ei ole kysymys siitä, että yrittäisit jotenkin parannella itseäsi. Ei ole niin, että yrität ensin tulla pyhemmäksi, ja sitten jotenkin Pyhä Henki tulisi elämääsi. Se ei onnistu niin päin. Vaikka kyseessä on aktiivinen toimi omalta puoleltasi, kyse ei ole yrittämisestä, vaan kyse on antautumisesta ja nöyrtymisestä. 

Haureuden välttäminen

Galattalaiskirje 5:16 sanoo: "Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette toteuta lihan himoa. " Paljon vahinkoa aiheuttava lihan himo on haureus. Vanhassa Testamentissa Joosef antaa esimerkin, miten paeta sellaisesta tilanteesta. Voit juosta karkuun kuten Joosef juoksi Polivarin vaimoa. Kuitenkin silloinkin lihasi seuraa sinua, siitä et pääse eroon. Galatalaiskirjeen Uuden Testamentin ohje onkin vaeltaa Hengessä, jotta ei senkään jälkeen, kun on paennut, palaa tilanteeseen. 

Luopumus usein tapahtuu niin, että ensin loppuu rukous ja samalla tyrehtyy vaellus Hengen kumppanina. Tällöin ihmistä vie hänen oma lihansa ja vaellus on yksinomaan lihallista. 

Itsensä parantelu

Kaikki tämä ei kuitenkaan tapahdu itsensä parantelun kautta. Olen lukenut 90-luvulla kaiken mahdollisen itsensä parantelusta. Monet johtamisen oppaat ovat niitä täynnä. Jo opiskeluaikoina tyhjensin yliopiston kirjaston johtamisoppaista. Luin yli sata kirjaa ja kokosin niistä yli 1000 "viisasta" lausetta. Tein tästä erikoistyönkin. Sarasvuon itsensä parantelu- ja kuvitteluoppaat ovat myöskin tuttuja. Ne johtavat vain huonompaan suuntaan. Oikea suunta löytyy Pyhän Hengen kumppanuudesta ja vaeltamisesta hänen kanssa. 

Jeesuskin kutsui opetuslapset sanoilla: "Seuratkaa minua". Hän ei sanonut, että menkää ensin parantelemaan itseänne ja tulkaa sitten seuraani. Seura tekee kaltaisekseen. Jeesuksen seura vaikutti opetuslapsiin ja Pyhän Hengen seura vaikuttaa meihin. 

Pyhän Hengen kumppanuus ei ole suorittamista eikä supersuorittajia varten. Se on antautumista ja nöyrtymistä: siihen Jeesus opettaa meitä uudestaan ja uudestaan. Siinä ei tarvitse tehdä jotain, mikä vie energiaa, vaatii vaivaa tai tekee sinusta paremman ihmisen. Se on sen todellisuuden tiedostamista ajatuksissasi, että olet Pyhän Hengen temppeli - tee siitä prioriteetti, älä lihasi mukavuuden halusta. Tiedän, että henki tosin on altis, mutta liha mukavuuden haluinen. Mutta tässäpä juuri se salaisuus: tämä lähtee hengestä, kunhan ei lihalle anneta eri vapauksia. Anna Hengen tehdä työ ja asetu itse pois tieltä, tee se levosta käsin. Jos tämä ei ole sinulle tuttua, ensimmäisen uuden muutoksen havainnon jälkeen voit suorastaan innostua!  

Pyhän Hengen parantava vaikutus

Kuvittele lasi täynnä mustaa kokista. Itsensä parantelun oppaat lähtevät siitä, että tyhjennät ensin itseäsi, jotta sisään mahtuu jotain uutta. Mutta itsensä tyhjentäminen on vaikeaa - ja se uusi saattaa olla jotain vielä pahempaa, mitä juuri tuli tyhjennettyä - jos siinä tyhjentämisessä nyt ylipäätänsä onnistuu. Sen sijaan vaelluksessa Pyhän Hengen kanssa tapahtuu seuraavasti: kuvittele tämän mustaa nestettä sisältävän lasin päälle suuri kannullinen kirkasta vettä. Ala kaatamaan tästä kannusta piri pintaan täynnä olevaan lasiin. Mitä tapahtuu? Lasi alkaa vuotamaan yli. Ensin vuotava neste on mustaa, mutta sitten tapahtuu ihme. Neste muuttuu vähitellen kirkkaammaksi. Lopulta lasi vuotaa ylitse kirkasta vettä. Tämä lasi olet sinä, kun vaellat Pyhän Hengen kanssa ja sinusta tulee ylitsevuotava Pyhän Hengen lähde - näin Raamattu opettaa. 

Armolahjat eivät ratkaise kumppanuutta

Aloitin kertomalla tarinan vaelluksesta, jossa kumppanit eivät kommunikoineet keskenään. Moni kristityksi, jopa uudestisyntyneeksi, itseään nimittävä vaeltaa juuri näin Pyhän Hengen kanssa: ei mitään vuorovaikutusta suuntaan tai toiseen. Et voi vaeltaa Pyhän Hengen kanssa, jos et keskustele hänen kanssaan. Eikä keskustelussa ole kysymys jonkin mielikuvitushahmon kehittämisestä itselleen, sillä sinä olet Pyhän Hengen temppeli ja Hän on sinussa uudestisyntymisen johdosta. Se on syvä Raamatun totuus suoraan Jeesuksen suusta.

Vaellus Pyhän Hengen kanssa ei siis tarvitset erillistä, voimakasta, Pyhän Hengen kasteen kokemusta. Päinvastoin, ajattelen, että jano Pyhän Hengen kasteeseen ja kielilläylistämisen lahjaan kasvaa juuri vaeltamisen kautta, kun luottamussuhde on muodostunut. Pyhän Hengen kumppanuus ei siten ole joitakin harvoja erityisen pyhiä tai erityisiä armolahjoja omaavia varten, vaan kaikkia varten, jotka ovat uudestisyntyneet. Pyhän Hengen kanssa vaeltaessa täyttyy yhä uudelleen Pyhällä Hengellä. 

Ja vaikka sinulla olisi useitakin armolahjoja käytössäsi, jos et vaella Pyhän Hengen kanssa, on armolahjojesi käyttö tyhjän laatikon kolistelua. Kuvittele tilanne, että saat lahjaksi hienon seinäkellon hyvältä ystävältäsi. Myöhemmin hän kuitenkin muuttaa pois lähipiiristäsi ja pikkuhiljaa vuosien varrella unohdat koko ystävän. Siitä huolimatta käytät lahjaasi päivittäin. Näin voi käydä myös armolahjojen osalta. Lahja kyllä on käytössä, mutta et enää tunne lahjan antajaa. Et ole enää vuosiin vaeltanut hänen kanssaan. 

Keskustelu Pyhän Hengen kanssa

Et voi vaeltaa Pyhän Hengen kanssa, jos et keskustele hänen kanssaan. Tästä voi herätä kysymys, että saako Pyhää Henkeä rukoilla. Sanon suoraan: kyllä saa. Tiedostan, että on monia, jotka nostavat tästä vastalauseet. Sillä Jeesus sanoo, että rukoilkaa Isää hänen nimessään. Tähän lisäisin, että tehkää se Pyhän Hengen avustamana - Henki itse rukoilee teidän Henkenne kanssa. Kuitenkin, Pyhä Henki on Jumala ja persoona. Jumala tekee hänestä yhden Isän ja Pojan kanssa. Persoona tekee hänestä itsenäisen. Kun jokin on yksi, kuten Jumala on, ovat he keskenään täysin yksimielisiä ja tietävät yhtä paljon. Siten he tietävät myös sinusta yhtä paljon ja siten he tietävät yhtä paljon sinun rukouksestasi! Ole siis huoletta ja uskossa varma: et tee syntiä, kun keskustelet Pyhän Hengen kanssa. 

Pyhän Hengen kanssa ei tarvitse vaeltaa yksipuolisesti keskustellen - Pyhä Henki puhuu takaisin. Jeesus puhuessa opetuksiaan maan päällä, lisäsi aina, että kuulkoon se, jolla on korvat. Tässä korvat sana on monikossa. Sen sijaan Ilmestyskirjan kirjeet Jeesus aina lopettaa: " Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille.'" (Ilm. 2:29) Tässä korva on yksikössä ja kuulla pitää Hengen sanat. Kysymys on siis Hengen korvasta. Pyhä Henki puhuukin useimmiten suoraan ajatuksiin, ohi kuultavan äänen (vaikka sekin on mahdollista). 

Oma vai Hengen ajatus?

Mistä sitten voi erottaa Pyhän Hengen luomat ajatukset omista ajatuksista, jos ei kuule toisen ääntä? Tässä muutama käytännön kokemus. Paras tunnusmerkki on, että olet itse ajattelemassa jotain muuta asia, kun uusi ajatus, hieman toisaalle mielesi avaruudessa, tulee tietoisuuteesi. Useimmiten ihminen tästä vain jatkaa omaa ajatustaan eteenpäin ja unohtaa koko toisen ajatuksen huomioimisen. Tässä pitäisi olla, tai opetella olemaan, valppaana, sillä oman kokemukseni mukaan Pyhä Henki opettaa kuulemaan hänen "äänensä" niin, ettei Hän juurikaan toistele sanomisiaan - ne pitää ottaa kerrasta kiinni.

Muistan vain kerran Pyhän Hengen toistaneen saman asian minulle, ja silloinkin se oli sen ainoa kerran, kun on suoraan minua komentanut.  Yleensä Pyhä Henki ohjaa hyvin hienovaraisesti, juuri niin, että et huomaisikaan ajatuksen tulleen muualta, sillä Jumala kunnioittaa vapaata tahtoasi niin suuresti. Olin siis puhumassa (lue: huutamassa) jotain asiatonta, kun Pyhä Henki sanoi: "Et voi puhua noin." Kun en kuunnellut vaan jatkoin sitä omaa ajatustenin rataa huomioimatta tätä toisaalle mieleeni tullutta ajatusta, havaitsin uudestaan tämän ajatuksen: "Ei todellakaan voi puhua noin."

Elia meni vuorelle ja odotti Jumalaa. Hän havaitsi, ettei Jumala ollut myrkyssä, maanjäristyksessä eikä tulessa vaan hiljaisuudessa. Näin on useimmiten myös Pyhän Hengen äänen kanssa. Se ei tule tuulispäänä, vaan hiljaa, varovaisesti, murskaamatta ihmistä, rohkaisten ja auttaen: lepattavaa liekkiä hän ei sammuta. 

Kuuliaisuus

Kuuliaisuus on tärkeintä Pyhän Hengen kumppanuudessa ja vaelluksessa, sillä mitä hyötyä siitä kumppanuudesta olisi, jos aina kohautat olkapäitäsi ja toteat, että mikä toikin oli. Jumala on tätä opettanut minulle hyvin pienissäkin asioissa. Useaan kertaan on toistunut se, että kun puuhastelen jotain arjessa ja pitää ottaa jotain tavaroita mukaan, vaikkapa työkalua, mennäkseni tekemään jonkin pienen homman hieman kauemmaksi, niin työkaluun tarttuessani on kuin tyhjästä tullut ajatus: ota toikin ja toi kolmaskin työkalu mukaan. Mutta koska minulla on ollut se oma ajatusteni rata, olen päätellyt mielessäni, että en tarvitse, tällä valitsemallani työkalulla sen teen. Kuitenkin kun olen päässyt varsinaiseen työntekopaikkaan, niin olen huomannut, että olisin ne kaksi muutakin tarvinnut - ja sitten harmitti, kun en ollut kuuliainen. 

Arki ratkaisee

Pyhän Hengen kumppanina vaeltamisen todellisuus ratkeaa arjessa. Jokainen varmasti on kumppani jonkin aikaa sunnuntaitilaisuudesta, mutta miten on maanantaiaamuna yhdeksältä. Oletko silloin jo aloittanut päiväsi kännykän kumppanina vai Pyhän Hengen? Haastankin sinua, ja koko seurakuntaa, aloittamaan päivät aina keskustelulla Pyhän Hengen kanssa: mitä tänään on edessä, mitä tänään tehdään yhdessä, missä asioissa tänään tarvitsen apua. Ja palauttamaan tämän ajatuksen yhteisestä vaelluksesta mieleen useita kertoja päivän aikana. 

Kaikki ajatukset, myös ne jotka tunnistaa Hengeltä tulleeksi, pitää viedä Raamatun sanan siivilän läpi Kristuksen tutkittaviksi. Tämä siksi, ettei käy niin kuin eräälle veljelle seurakuntamme historiassa, kun hänet oli kutsuttu sovintoa tekemään, hän vastasi: "En kokenut hengen kehotusta." Aina silloin kun Henki on hiljaa, sana jo kehottaa. 

En voisi tällaisesta asiasta opettaa enkä kirjoittaa ellen olisi jo itse tähän pyrkinyt ja harjoitellut. Pyrkiessäni vaeltamaan Pyhän Hengen kumppanina en voi sanoa täydellisesti onnistuneeni, mutta jo satunnaisista itseni muistuttamisesta siitä, että Pyhä Henki asuu minussa, olen havainnut rauhan syvenevän.  Lisäksi olen havainnut merkillisen ilmiön. Kun keskustelen mielessäni Pyhän Hengen kanssa olenkin jo valmiiksi ulkoisessa tilassa ja hereillä kun jotain tapahtuu, kun joku tarvitse apua tai kun joku sanoo jotain. Olen valveilla sen sijaan, että tuijottelisin varpaitani ja olisin syvissä omissa ajatuksissani kiertämässä kehää, joka ei johda mihinkään. Ehkä Pyhä Henki haluaa johdattaa sinut johonkin toiseen elämän salaisuuteen. Siksi haastankin sinua ihan käytännössä uudistamaan vaelluksesi ja odottamaan, mitä hyvää Jumalalla on sinulle tarjottavana  (Room 12.2). 

Syntyikö elämä mutalammikossa - Mitä synteettisen orgaaninen kemian kokemukset osoittavat

Moni kuvaa elämän syntyä tarinana, jossa kemia ”kokeilee” miljoonia vuosia ja lopulta ”löytää” toimivan ratkaisun. Kun katsoo asiaa synteettisen kemian ja laboratoriotyön näkökulmasta, tarina ei enää kuulostakaan uskottavalta. Synteettisen orgaanisen kemian kokemukset osoittavat, että tarvittavien välivaiheiden tuotteet hajoavat, harhautuvat sivureiteille tai katoavat veden mukana ennen kuin ehtivät edetä seuraavaan vaiheeseen. (Katso synteettisen kemian selitys artikkelin lopusta.)

Laboratorio opettaa: aika, matka ja energia eivät ole elämän spontaanin synnyn  kavereita

Monet elämälle tärkeät molekyylit pysyvät luonnossa kasassa vain hetken. Jos seuraava reaktio ei tapahdu nopeasti, välituote palaa lähtöruutuun tai muuttuu joksikin hyödyttömäksi elämän synnyn etenemisen kannalta.

Pitkä aika onkin siten vihollinen eikä ratkaisija. On helppoa sanoa, että ”miljoonat vuodet hoitavat loput”. Mutta jos yksittäinen välituote kestää vain tunteja tai minuutteja, ajasta ei ole apua. Yksi askel ei auta, jos se hajoaa ennen jatkoa.

Pitkä matka on myös vihollinen. Vesi laimentaa, virrat kuljettavat väärään paikkaan, valo ja lämpö hajottavat. Välituote, jonka pitäisi kohdata seuraava "kumppaninsa" kohti solun syntymää, ehtii yleensä kadota kauan ennen kuin se ajelehtii määränpäähänsä.

Korkea energia ei ratkaise. Ajatus ”lisää energiaa, niin reaktio monipuolistuu” toimii harvoin. Kun reaktantteja on monia, paljon energiaa tekee lopputuloksesta sekavan sekoituksen. Silloin syntyy paljon kaikkea muuta ja vain vähän sitä, mitä tarvitaan. Kemian kielellä saanto on häviävän pieni. 

Erilaiset olosuhteet. Eri reaktiot taas tarvitsevat erilaisia olosuhteita. Olosuhteiden muuttaminen ei luonnossa ole nopeaa. Kuumasta kylmään tarvitaan joko paljon aikaa tai pitkää matkaa. Kosteasta kuivaan taas paljon energiaa ja aikaa. Emäksisestä happamaan monia eri prosesseja, jotka taas vievät aikaa. Tässä oli vain muutamia olosuhde muutoksia monesta tarvittavasta. 

Yhteinen johtopäätös synteettisestä kemiasta: elämän kannalta tärkeiden reaktioiden pitäisi tapahtua nopeasti, lähellä toisiaan, vaihtuvissa olosuhteissa ja valikoidusti. Muuten ketju katkeaa ja mitä pidempään joutuu odottamaan, sitä varmemmin se katkeaa.

Suuri ristiriita: kaaos vastaan järjestys

Laboratoriossa pyritään hallintaan. Valitaan (usein ostetaan kaupallisilta toimijoilta) puhtaat lähtöaineet, oikea järjestys ja sopiva lämpötila. Varhaisella Maalla tällaista kemistiä ei ollut. Ajatus ”luonnon kaaos kokeilee kaiken” törmää siihen, että kaaos myös rikkoo sen, mikä juuri muodostui. Pitäisi olla tarkkaan harkittu järjestys, jossa olosuhteet nopeasti vaihtelevat kuumasta aina jäätymiseen asti ja monien muiden parametrien vaihtelut huomioiden.

Tässä on perusristiriita: kaaosreaktiot tuottavat paljon vaihtoehtoja, mutta kaaos myös hajottaa lupaavat välituotteet ennen kuin ne ehtivät edetä. Synteettisessä kemiassa kaikkea tätä hallitaan kovalla työllä: valikoidaan välituotteet, siivotaan roskat ja muutetaan olosuhteita nopeasti tarkkaan harkiten - ei pitkiä aikoja odotellen.

Siksi pelkkä ”keitos meren rannalla” ei riitä elämän synnyn selitykseksi.

Mikä voisi auttaa? 

Tutkijat ovat ehdottaneet luonnon ”suodattimia”, jotka voivat parantaa tilannetta. Mineraalipinnat ja huokoinen kivi voisivat olla näitä mikrokokoisia alimaailmoja, jotka tarjoavat erilaisia olosuhteita lähellä toisiaan: Pinta voi kerätä molekyylejä lähekkäin, vähentää veden vaikutusta ja hidastaa karkaamista. Tämä voi antaa välituotteelle lisää aikaa kohdata seuraava kumppani ja edetä seuraavaan vaiheeseen.

Valon ja lämmön paikalliset pulssit tarkkaan valikoiden ja huokoinen säilyttävä pinta voisivat altistaa molekyylin valolle tai lämmölle juuri oikeassa hetkessä. Energia toimii silloin tarkkaan valikoituna työntönä eteenpäin eikä pelkkänä hajottajana.

Pienet mikroympäristöt kuten tällaiset kiven huokonen tai suolainen tasku voisi toimia kuin luonnon oma minireaktori. Etäisyydet olisivat mikroskooppisia olosuhteista toiseen, joten ”pitkää aikaa ja matkaa” olosuhteiden välillä ei siten syntyisi.

Nämä tällaiset ajatukset toimivat kyllä elämän synnystä kertovilla youtube-videoilla, mutta eivät käytännössä. Tällaisia toimivia mikromaailmareaktoreita ei ole löydetty eikä pystytty laboratoriossakaan älykkäästi suunnittelemalla rakentamaan. Synteettisen kemian ammattilainen tietää, että teollisten molekyylien valmistamisesta saatu kokemus kertoo aivan muuta kieltä. 

Kolme vaatimusta, joiden on pakko täyttyä

Olipa ehdotettu selitys mikä tahansa, sen on läpäistävä nämä synteettisen kemian vaatimukset:

1. Nopeus: Seuraavan vaiheen on tapahduttava ennen kuin edellinen välituote hajoaa. Ei riitä, että se on mahdollista – sen on tapahduttava käytännössä ajoissa.

2. Läheisyys: Reagoivien osien on oltava fyysisesti lähellä. Milleistä mikrometreihin, ei kilometrejä eikä edes metrejä vapaassa vedessä. Erilaisia olosuhteita tarvitaan useita ja nopeasti vaihdellen: Ne ovat kuitenkin luonnossa kaukana toisistaan ja hitaasti vaihtuvia. 

3. Valikointi ja poistuminen: Kun hyödyllinen tuote syntyy, sen on hyvä poistua sivureaktioiden aineiden ulottuvilta. Muuten sekin päätyy takaisin sekamelskaan. Mikä voisi puhdistaa sivutuotteet nopeasti pois? Muu kuin ihminen laboratoriossa. 

Ilman näitä kolmea ehtoa ketju ei pysy kasassa. Pitkä aika ei suinkaan auta tässä asiassa, vaan tekee prosessin etenemisestä mahdotonta juuri väliaineiden hajoamisen (takaisin alkuperäiseen muotoonsa) vuoksi. Mitä enemmän aikaa, sitä varmemmin ollaan takaisin lähtöpisteessä. 

”Solun alkuräjähdys”: miksi moni asia olisi pitänyt tapahtua kerralla

Jos välituotteet eivät kestä odottamista, seuraa väistämätön johtopäätös: useiden osien olisi pitänyt syntyä samassa paikassa ja samaan aikaan ja niiden olisi pitänyt löytää toisensa nopeasti. Tämä ei tarkoita kirjaimellista räjähdystä, vaan äkillistä kynnysilmiötä: kun juuri oikea yhdistelmä pitoisuuksia, pintoja ja syklistä energiaa osuu kohdalle, kokonaisuus ”syttyy” toimimaan. Se on hyvin vaativa vaatimus – mutta se sopii paremmin yhteen laboratoriohavaintojen kanssa kuin ajatus hitaasta odottelusta.

Missä tiede nyt – rehellinen tilannekuva

Synteettinen kemia toimii armottomana opettajana: se kertoo, että aika, matka, moninaisuus ja vapaa energia kääntyvät elämän alkua vastaan.

Luonnon ”suodattimista” on toiveunia, mutta ei mitään esimerkkiä. Siksi elämän synnyn kemia on monen yhtäaikaisen ongelman keskellä ilman varmaa suuntaa.

Näitä synteettisen kemian ongelmia varjostaa vielä suurempikin ongelma: mistä olisi syntynyt tähän prosessiin tieto ja tietojenkäsittely. Milloin molekyyli olisi alkanut itsekseen kopioimaan ja kirjoittamaan perimää ja siitä riippuvat prosessit olisivat käsitelleet tätä tietoa samalla tavalla. 

Jos elämän syntyminen olisi niin helppoa, että se tapahtuu kuumissa lähteissä, mutalammikossa tai asteroidin törmäyksessä, niin voisimme tänään kaupasta ostaa omia "Luo uusi elämä"  -kotilaboratoriosarjoja.

Jos haluat kuulla tämän saman todelliselta asiantuntijalta, ehdotan kuuntelemaan James Touria: https://www.youtube.com/@DrJamesTour/featured

---

Tietolaatikko: Synteettinen kemia

Mikä se on?

Synteettinen kemia on tieteenala, jossa suunnitellaan ja rakennetaan uusia molekyylejä. Tavoitteena on tuottaa haluttu aine – esimerkiksi lääke, materiaali tai reagenssi – hallitusti ja toistettavasti.

Miten se toimii?

• Suunnittelu: Päätetään kohdemolekyyli ja reittikartta, eli millaisista lähtöaineista ja välivaiheista se rakennetaan.

• Reaktiot ja olosuhteet: Valitaan liuotin, lämpötila, paine, katalyytti ja reagenssit, jotka ohjaavat sidosten muodostumista oikeaan suuntaan.

• Eristys ja puhdistus: Kun reaktio on valmis, tuote erotetaan seoksesta (esim. suodatus, uutto, kromatografia) ja puhdistetaan.

• Tunnistus: Varmistetaan rakenne ja puhtaus analyyseillä (esim. NMR, massaspektrometria, IR).

• Optimointi: Parannetaan saantoa, nopeutta, turvallisuutta ja kustannuksia toistamalla ja säätämällä ehtoja.

• Monivaiheisuus: haluttuun lopputuotteeseen harvoin päästään yhdellä vaiheella vaan välivaiheita on useita ja jokaisessa niissä on omat haasteensa.

Missä sitä käytetään?

• Lääkekehitys: Uusien vaikuttavien aineiden ja niiden välituotteiden valmistus.

• Materiaalit: Polymeerit, väriaineet, pinnoitteet, akut ja aurinkokennot.

• Maatalous: Kasvinsuojeluaineet, biosignaalimolekyylit.

• Hienokemia ja teollisuus: Hajusteet, makuaineet, katalyytit, erikoiskemikaalit.

• Tutkimus ja opetus: Mallimolekyylit, merkkiaineet, rakenteen–ominaisuuden suhteiden selvitys.

Miksi se on tärkeää?

Se mahdollistaa kokonaan uusien ominaisuuksien luomisen – paremman tehon, turvallisuuden, kestävyyden ja skaalautuvuuden – eikä rajoitu luonnossa valmiiksi esiintyviin aineisiin.

Haasteet ja rajoitukset

• Sivureaktiot ja matalat saannot, jos olosuhteet eivät ole tarkasti hallinnassa.

• Turvallisuus ja ympäristökuormitus (myrkylliset reagenssit, jätteet).

• Skaalaus laboratoriosta teolliseen tuotantoon vaatii usein uusia ratkaisuja.

Mihin en tekoälyä (ChatGPT) käytä - äläkä sinäkään!

Olen käyttänyt chatGPT:tä ja Geminia paljon työssäni, päivittäin. Sen avulla olemme tehneet juttuja, jotka eivät olisi olleet muuten mahdollisia pienen yrityksen budjetilla.

Olen opiskellut 400 sivuisen standardin ja tuottanut sen vaatiman arvioinnin parissa tunnissa. Tuottanut ohjelmiston lähdekoodista lähes tuhat sivua dokumentaatiota kahdessa päivässä. Toteuttanut koko ISO27001 standardin mukaisen tietoturvadokumentaation keskustelussa, jossa on yli 700 sivua. Tehnyt useita esityksiä Power Pointin sijasta webbisivuiksi. Luonut sarjakuvamaisia kertomuksia siitä, miten ohjelmistomme toimii. Vastannut satojen rivien tieturva ja tietosuoja kysymystiedusteluihin tunnissa. Luonut EU GDPR vaatimustenmukaisen tietosuojan hallintajärjestelmän kahdessa päivässä. Tehnyt useita kouluttajabotteja, jotka ovat vapauttaneet minut täysin tietoturva- ja tietosuojakoulutusten antamisesta (palaute on ollut, että työntekijät tekevät mieluummin niitä, kuin minun pitämiä koulutuksia :-) ja lista jatkuu vielä pidempään, kun aletaan puhumaan uusien asioiden omaksumisesta ja uusien teknologioiden käyttöönotosta. 

Olen sitä mieltä tämän kokemuksen perusteella, että generatiivinen tekoäly tulee pelastamaan meidän EU byrokratialta, joka muuten tappaisi kaiken liiketoiminnan pieniltä yrityksiltä. Paljon hyvää siis.

Kuka pelkää tekoälyä?

Tekoälyn pelko on turhaa - se on hyödyllinen työkalua ja sen vastustamisesta ei ole mitään hyötyä. Tällaisissa murrosvaiheissa menestyvät aina ne, jotka näkevät metsän puilta ja ovat joustavia ja ketteriä. 

Microsoft, Google, OpenAI, Meta, X ja monet muut tahot rakentavat tällä hetkellä giga-luokan tekoälykeskuksia. Nämä ovat kertaluokkaa tai kahta suurempia kuin aikaisemmat supertietokoneet. Gigawatti -luokan tekoälyn opetuskeskus kuluttaa kaiken sen sähkön, mitä yksin ydinvoimala pystyy tuottamaan puolen vuoden aikana.  Näiden työkalujen käytettävyyden parantaminen lisää siis maailman sähkökulutusta kymmenien ydinvoimaloiden verran. 

Panostus yhteensä on yli tuhat miljardia eli miljoona miljoonaa euroa. (biljoona, eng triljoona). Se on luku, jossa on 12 nollaa. Ehkä luvun suuruuden ymmärtää tämä vertauksen avulla:  Tuhat sekuntia on alle 20 minuuttia, miljoona sekuntia noin 12 päivää, miljardi sekuntia siten noin 32 vuotta ja biljoona sekuntia siten 32 000 vuotta. Miljoonan ja biljoonan ero on siis sama kuin 12 päivän ero 32 000 vuoteen.

Tämä kertoo sijoitetun rahan määrän. Nämä teknologiayritykset ovat vuosikymmeniä takoneet hurjia voittoja ja nyt se kaikki raha käytetään tekoälykisaan: kuka ensimmäisenä rakentaa tekoälyn, joka osaa parantaa itse itseään. Sitä he tavoittelevat, koska silloin alkaa positiivinen (?) kierre kohti jumal-tekoälyä - kunhan vain sähköä riittää. 

Koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa ei olla rakennettu vastaavalla rahasummalla infrastruktuuria näin lyhyessä ajassa. Tätä kisaa käyvät USA  ja Kiina. Eurooppa tekee ilmastotalkoita ja sähkönkulutuksen kasvattaminen ei siihen sovi. 

Microsoftin toimitusjohtajan ilmoitus
10x tehokkaammasta supertietokoneesta, jossa käytettävän
valokaapelin pituus riittäisi 4.5 kertaa maapallon ympäri.

Toisaalta tässä kisassa on maailmankuvaharha. Ajatellaan evoluutiomallin kautta, että asiat vain parantavat itseään kunhan annetaan aikaa (energiaa tässä tapauksessa). Tekoäly ei mielestäni voi ylittää ihmiskunnan yhteistä osaamista kuin joillakin suppeilla selkeästi määriteltävissä olevilla alueilla. Jos pelin säännöt tunnetaan, voidaan ne opettaa tekoälylle ja sitten sähköä syöttämällä se voi yksikseen oppia asiasta "kaiken mahdollisen" - sääntöjen oikeellisuuden puitteissa. Kaikkia tekoälyyn satsattuja odotuksia ei siis tulla saavuttamaan.

Kuitenkin jo tänään tekoäly on erittäin käyttökelpoinen ja hyödyllinen. Vaikka ei yhtään uuttaa mallia enää tulisi, niin jo nykyisilläkin liiketoiminta tulee muuttumaan merkittävästi. 

Varoituksen suuri sana

On kuitenkin yksi alue, missä tekoälyä ei pidä käyttää: usko laajasti ajateltuna ja erityisesti sielunhoito. Se kyllä osaa hyvin Raamatun. Se osaa kaikki erilaiset teologiat. Se pystyy tuottamaan uskottavia rukouksia ja saarnoja ja jopa opettamaan hyvin Raamattua. Sille voi antaa ohjeeksi oman uskonsuunnan tai kirkkokunnan ja se pysyy siinä opissa keskimäärin todella hyvin. Erinomainen se on esimerkiksi löytämään oikean Raamatun jakeen epämääräisten vihjeiden avulla ja sitä voi myöskin käyttää apuna Raamatun ulkoa opettelussa pyytämällä siltä jakeen alun ja sitten itse muistelemalla tarjoat jakeen lopun. Se on parempi näissä kaikissa kuin keskimääräinen teologian opettaja. Jokin kuitenkin menee väärin. 

Kun olen tekoälyä työssäni käyttänyt, olen syvästi oppinut, että hyviin vastauksiin tarvitaan tarkka konteksti: Mitä yritys tekee, millä markkinoilla, millaisilla työvälineillä, mikä on tilanne juuri nyt jne… Kun tekoälylle nämä kertoo, se osaa antaa hyviä vastauksia. 

Tämä konteksti on juuri ongelma uskon asioita käsiteltäessä. Tekoäly ei tunne sitä kontekstia, missä sinä elät ja se on hyvin vaikea kertoa riittävällä tasolla - ja varsinkaan se ei tunne sitä kontekstia, missä sinun pitäisi elää - Jumalan mielestä. Tämän tietää vain Pyhä Henki. 

Jokainen sekunti, kun käytät tekoälyä uskon asioissa, on pois Pyhältä Hengeltä. Siinä sinulla olisi enemmän kuin tekoäly, siinä on oikea äly, oikea Jumalan kaikkitietävä viisaus. 

Onko tekoäly demoni?

Jotkut demonisoivat tekoälyä, mutta se ei ole sen demonisempi kuin maailma itsessään, koska se on sen kuva (siinä mielessä he ovat siis oikeassa). Tekoäly itsessään ei ole demoni. Kuitenkin, koska se on maailman kuva, siltä saa pyydettäessä maailman rakkauden mukaisia vastauksia ja maailman rakkaus on aina demonista. 

On joitakin uutisia siitä, miten tekoäly on yllyttänyt kohti itsemurhaa. Puhdas tekoäly osaa ihan kaikki itsemurhavaihtoehtojen tekniset toteutukset. Siellä syvällä sen sisimmässä on kaikki maailman kirjallisuus ja uutiset. Niistä se on oppinut vaikka mitä. Sille on kuitenkin rakennettu suojaukset, jotta se ei näitä kaikkia toistaisi. 

Nämä suojaukset pystyy kyllä halutessaan kiertämään. Internetissä on paljon ohjeita siihen. Tekoälyn saa toimimaan suojaamattomassa tilassa ja silloin se tarvittaessa vastaa yhtä demonisesti kuin mikä tahansa kyseenalainen kirja. Enkä sitä kiellä, etteikö demonit voisi se ulostuloon tai ainakin ihmisen ymmärrykseen vaikuttaa ja käyttää hyväksi tekoälyä tai ihmisen suhdetta tekoälyyn. 

Ohjeeni olla käyttämättä tekoälyä uskon, hengellisyyden, sielunhoidon jne. alueilla kuitenkin perustuu siihen, että silloin et ole Pyhän Hengen johdattamana. 

Tosin ongelma on suurempi, jos et ole Pyhän Hengen temppeli kuten Raamattu puhuu niistä, jotka ovat uskoon tulleet. Jeesus sovitta meidän syntimme ristillä ja palautti ihmisen yhteyden Jumalaan. Tämä antaa rauhan sydämeen, mutta vain jos otat Jeesuksen sovitustyön vastaan ja lähdet seuraamaan Häntä. Silloin Pyhä Henki synnyttää sinut uudelleen hengessä ja saat Hänestä, Pyhästä Hengestä, matkakumppanin elämääsi. Tämä tekoälyä suurempi äly on vain rukouksen päässä sinusta. 

ALKUSANAT:

Tämä artikkeli on yhteenveto tutkimuksesta, jonka teki Google Gemini Advanced Research 12.4.2025. Tutkimuksessa tämä tekoäly kävi läpi 97 lähdeteosta ja kirjoitta 48 sivuisen loppuraportin. Tämä raportti on luettavissa täällä: Abiogenesis Information and LUCA Origins.

Tämä artikkeli on myös saman tekoälyn tuottama ja tein vain vähäisiä editointeja ja täsmennyksiä.

----

Elämän Synty: Luonnontieteen suurin haaste

Elämän alkuperä, abiogeneesi, eli kuinka elämä syntyi elottomasta aineesta, on tieteen haastavin kysymys. Tavoitteena on selittää, kuinka ensimmäiset, yksinkertaiset elämänmuodot kehittyivät luonnollisten prosessien kautta monimutkaisemmiksi, johtaen lopulta viimeiseen universaaliin yhteiseen esivanhempaan (LUCA) eli niin sanottuun oletettuun alkusoluun. (Tätä oletettua alkusolua ei koskaan olla havaittu.) 

Vaikka tutkimus on tuottanut paljon tietoa mahdollisista kemiallisista reiteistä, on rehellistä tunnustaa, että matka yksinkertaisista molekyyleistä LUCA:n kaltaiseen hämmästyttävän monimutkaiseen soluun on täynnä valtavia, ratkaisemattomia haasteita.  

Valtava Kuilu Materian ja LUCAn Välillä

LUCA ei ollut mikään alkeellinen esisolu. Genomivertailujen perusteella se oli jo varsin kehittynyt, nykyisten prokaryoottien (bakteerien ja arkeonien) kaltainen organismi. Sillä oli todennäköisesti DNA-perimä, geneettinen koodi, monimutkainen proteiinisynteesikoneisto ribosomeineen, solukalvo ja ATP-pohjainen energiantuotanto. Kuilu yksinkertaisten prebioottisten kemikaalien ja tämän monimutkaisuuden tason välillä on valtava.

Informaation Arvoitus: Miten Ohjeet Syntyivät Tyhjästä?

Yksi syvimmistä haasteista liittyy biologisen informaation alkuperään. DNA ja RNA sisältävät geneettistä informaatiota – ohjeita solun rakentamiseen ja toimintaan. Miten nämä äärimmäisen spesifit sekvenssit, jotka kantavat merkitystä (semanttista informaatiota), syntyivät ohjaamattomien, luonnollisten prosessien kautta? Fysiikan ja kemian lait eivät itsessään "arvosta" tai "tavoittele" toiminnallisuutta tai hyödyllisyyttä. Miten siis informaatio, joka on elämälle välttämätöntä, koodautui molekyyleihin ilman älykästä suunnittelua tai päämäärää? Tämä on kysymys, johon luonnontieteelliset mallit eivät ole pystyneet tarjoamaan uskottavaa, kokeellisesti todennettua vastausta tai edes loogista koeteltua hypoteesiä.

 

Geneettisen Koodin Mysteeri

Geneettinen koodi, säännöstö, jolla DNA:n tai RNA:n nukleotidisekvenssit käännetään proteiinien aminohappojärjestykseksi, on lähes universaali kaikessa tunnetussa elämässä. Koodin rakenne ei ole satunnainen; se on optimoitu minimoimaan virheiden vaikutuksia. Mutta miten tämä spesifi, optimoitu koodi syntyi? 

Teorioita on esitetty (esim. stereokemiallinen, koevoluutio-, virheenminimointiteoriat), mutta millään niistä ei ole vankkaa kokeellista tukea, ja niihin liittyy merkittäviä ongelmia. Esimerkiksi suoria fysikaalis-kemiallisia affiniteetteja aminohappojen ja niiden koodonien välillä ei ole pystytty osoittamaan vakuuttavasti. "Jäätyneen sattuman" (frozen accident) käsite lähinnä toteaa, että koodi lukkiutui varhain, koska muutokset olisivat olleet tuhoisia, mutta se ei selitä, miksi juuri tämä koodi valikoitui tai miten se alunperinkään syntyi ennen kuin elämää olikaan. Geneettisen koodin alkuperä on edelleen syvä arvoitus.

Muna vai Kana? DNA:n, RNA:n ja Proteiinien Keskinäisriippuvuus

Nykyaikainen solu perustuu DNA:n, RNA:n ja proteiinien monimutkaiseen ja erottamattomaan yhteistyöhön. 

• DNA sisältää geneettisen informaation, mutta sen kopioiminen (replikaatio) ja lukeminen (transkriptio) vaativat proteiinientsyymejä.
    
• Proteiinit suorittavat suurimman osan solun toiminnoista, mutta niiden aminohappojärjestys on koodattu DNA:han ja ne syntetisoidaan RNA-pohjaisen translaatiokoneiston (ribosomien) avulla.
    
• RNA toimii välikappaleena (mRNA) ja keskeisenä osana translaatiokoneistoa (rRNA, tRNA), mutta senkin synty vaatii proteiineja, ja itse translaatio vaatii sekä ribosomeja (jotka koostuvat rRNA:sta ja proteiineista) että proteiinifaktoreita.

Tämä kehämäinen riippuvuus muodostaa klassisen "muna vai kana" -ongelman: Miten tällainen järjestelmä saattoi syntyä asteittain, jos jokainen komponentti vaatii toisia ollakseen olemassa ja toimiakseen? 

Pääasiallinen ehdotettu ratkaisu on RNA-maailma-hypoteesi, jonka mukaan RNA toimi alun perin sekä informaation tallentajana että katalyyttinä. Vaikka hypoteesi on suosittu, se kohtaa valtavia haasteita:   

• RNA:n prebioottinen synty: RNA on monimutkainen ja kemiallisesti epästabiili molekyyli. Sen osien (erityisesti riboosisokerin) ja oikeiden sidosten muodostuminen uskottavissa varhaisen Maan olosuhteissa on erittäin ongelmallista. Laboratoriossa onnistuneet synteesit vaativat usein tarkasti kontrolloituja, epärealistisia olosuhteita.  
  
  
• Epästabiilisuus: RNA hajoaa helposti vedessä, erityisesti korkeammissa lämpötiloissa ja neutraalissa tai emäksisessä pH:ssa. On vaikea nähdä, miten se olisi voinut kerääntyä ja säilyä riittävän pitkään. 
  
  
• Rajoittunut katalyyttinen kyky: Vaikka ribotsyymejä (katalyyttisiä RNA-molekyylejä) on olemassa, niiden katalyyttinen tehokkuus ja monipuolisuus ovat yleensä huomattavasti proteiinientsyymejä heikompia. Tehokkaat ribotsyymit ovat usein pitkiä ja monimutkaisia, epätodennäköisiä syntymään sattumalta. 
  
  
• Itsekopioitumisen ongelma: Luotettavan ja tehokkaan RNA:n itsekopioitumisen osoittaminen kokeellisesti on edelleen ratkaisematta. Ei-entsymaattinen kopiointi on hidasta, virhealtista ja vaikeaa pitkille sekvensseille. Jopa parhaat laboratoriossa kehitetyt ribotsyymikopioijat ovat tehottomia ja epätarkkoja, ja niillä on vaikeuksia kopioida monimutkaisia rakenteita tai erottaa kopioitu juoste templaatistaan (juosteiden erottumisongelma). 

Vaihtoehtoiset "metabolia ensin" -hypoteesit, jotka ehdottavat aineenvaihduntareaktioverkostojen syntyneen ennen geneettistä materiaalia, kohtaavat vielä suurempia vaikeuksia selittää, miten informaatio tallennettiin ja periytyi, mahdollistaen Darwinistisen evoluution. 

Kokeellisen Todistusaineiston Puute

On korostettava, että koko prosessia – siirtymää yksinkertaisista kemikaaleista LUCA:n kaltaiseen soluun – ei ole koskaan onnistuttu toistamaan laboratoriossa ohjaamattomissa, prebioottisesti uskottavissa olosuhteissa (tai edes tarkoin ohjatusti!). Monet yksittäiset askeleet, jotka laboratoriossa on saatu toimimaan, vaativat tarkasti kontrolloituja lähtöaineita, ajoitusta ja olosuhteita, joiden yleisyys ja kestävyys varhaisella Maalla on kyseenalaista. Erityisesti luotettavan itsekopioitumisen ja translaatiokoneiston spontaani synty ovat edelleen täysin osoittamatta kokeellisesti eikä siitä ole edes uskottavaa hypoteesia, joka kuvaisi ne askeleet, miten se on syntynyt.

Lopuksi

Vaikka luonnontiede on osoittanut, että jotkin elämän perusrakennuspalikat voivat syntyä abioottisesti tietyissä olosuhteissa, kuilu näiden palikoiden ja toimivan, itseään kopioivan ja informaatiota käsittelevän solun välillä on valtava ja täynnä perustavanlaatuisia, ratkaisemattomia ongelmia. Erityisesti geneettisen informaation, koodin ja monimutkaisen DNA-RNA-proteiini -järjestelmän alkuperä luonnollisten prosessien kautta on syvä mysteeri, johon hypoteeseilla ei ole tarjota vakuuttavia vastauksia. Tie materiasta LUCAan on paljon pidempi ja mutkikkaampi kuin usein annetaan ymmärtää.